"Istanbul on kymmenen miljoonan elämän sekamelska. Se on kymmenen miljoonan sotkuisen tarinan avoin kirja. Istanbul on heräämässä levottomasta unestaan, valmiina ruuhka-ajan kaaokseen. Tästä eteenpäin on liikaa rukouksia, joihin vastata, liikaa rienauksia, joita huomata, ja liikaa syntisiä, yhtä lailla kuin viattomiakin, joita pitää silmällä. Istanbulissa on jo aamu." Elif Shafak: Kirottu Istanbul.
Tervetuloa mukaan matkalle. Tämä blogi kulkee Turkissa ja sen lähialueilla, ajaa Suomeen ja takaisin sekä kurkistelee porttikongeihin ja uusille lenkkipoluille Istanbulissa. Unohtamatta arkea ja juhlaa.

perjantai 19. huhtikuuta 2013

435. tarina (Istanbul- Pammakaristos)

Çarşamban kaupunginosassa sijaitsee entinen Pammakaristos-kirkko, nykyinen Fethiye-moskeija ja museo. Kävin keskiviikkona kääntymässä oven takana, mutta museon puoli oli kiinni. Onneksi löysin nämä muutamat kuvat, jotka mieheni otti paikasta viime syksynä. Omat kuvani katosivat sen jouluna hajonneen kovalevyn myötä.






Historian kirjoissa näyttää olevan hienoista epävarmuutta siitä, milloin Pammakaristos-kirkko rakennettiin. Ilmeisesti kirkon suunnitteli alkujaan Michael VII Cucas (1071-1078), mutta perustukset ja varsinaisen rakennustyön aloittivat täysin toiset ihmiset. Museon seinässä lukee, että se olisi 1300-luvulta. Kirkkoa rakennettiin useassa osassa ja siihen tehtiin lisäosia uusien tarpeiden myötä.

Konstantinopolin valloituksessa Kreikkalaisortodoksinen patriarkaatti siirrettiin ensin Pyhien Apostolien kirkkoon (joka sittemmin hajotettiin ja tilalle rakennettiin suuri Fatih-moskeija) ja vuonna 1456 tähän Pammakaristos kirkkoon, missä se sijaitsi vuoteen 1587 asti. 






Sulttaani Murad III muutti kirkon moskeijaksi vuonna 1597 ja nimesi sen uudelleen kunnioittamaan valloittaja Fetihia. Pammakaristosta tuli Fethiye Camii. Jotta saatiin enemmän tilaa rukoilijoille, seiniä siirreltiin kappelin puolella ja se jatkaa tänäkin päivänä elämää moskeijana (kuva alla). Toinen osio rakennuksesta sen sijaan restauroitiin museoksi vuonna 1949 ja näin ollen edes osa kauniista mosaiikeista saatiin pelastettua ihailtavaksemme.


Tätä Pammakaristos- kirkkoa pidetään yhtenä merkittävimpinä Bysantin ajan kirkoista. Siltikin se puuttuu useimmista Istanbul-oppaista ja tuli itsellenikin tietoon vähän niinkuin vahingossa. Sen sijainti Çarşamban kaupunginosassa saattaa myös hillitä turistien virtaa, sillä kaupunginosa on yksi uskonnollisimmista koko Istanbulissa. Muista siis pukeutua hyvin konservatiivisesti alueelle mennessäsi.

Museo on auki muina päivinä paitsi keskiviikkoisin, kellonajasta minulla ei ole varmuutta, mutta sanoisin, että noin klo. 10-16 välillä olisi hyvä yrittää.

Nyt oikein hyvää viikonloppua kaikille! Palailen asiaan ensi viikolla lenkkipostausten kanssa. Niitä onkin kerääntynyt kaikenlaisia:).

ps. KIITOS kaikille blogiani äänestäneille, olette olleet ahkeria! Vielä ehtii äänestää neljän päivän ajan ja sitten alkaa uusi kierros ja katsotaan kuka oikeasti voittaa. Äänestämään pääsee tuolta sivupalkista tai tästä. Jos et tiedä mistä on kysymys, käy katsomassa tästä.

21 kommenttia :

Tiina kirjoitti...

Upeeta, mahtavaa, blogisihan on ihan ylivoimainen! Näistä tarinoista saa kyllä upean kirjan!
Mine hyvä, lepo vaan, teillä on varmasti ihan tarpeeksi puuhaa kesäkuussa, joten me yritämme tulla ihan omillamme toimeen :) Laitan kyllä jossain vaiheessa sinulle hieman kysymyksiä, kunhan saan funtsailtua mitä kaikkea infoa tarvitsen.
Mukavaa viikonloppua teille! Täällä sataa, mutta viikonlopuksi on luvassa aurinkoa ja muutenkin hyvää ilmaa. Se tietää Namun sisäsiivousta ja kukkapenkkien rapsuttelun jatkumista (vähän jo ehdin kuopsutella :)

Pepi kirjoitti...

Upea johto sinulla kisassa :D
Ja miksei olisi, hienolla blogilla!,

A kirjoitti...

Kiitos postauksesta, Mine!
Onnea kovasti, olet tosiaan tuplasti johdossa..:)))

Oikein hyvää ja kaunista viikonloppua sinulle & perheellesi.<33333

Petra kirjoitti...

Sulla on hieno johto jeeee! Musta voit kylla alkaa jo valitsemaan kuvia kirjaa varten :)

Mine kirjoitti...

Tiina: Kilpailu ei ole vielä ohi! Kysymyksiä vaan tulemaan. Käyttäisin teidät mielelläni rannalla ja yhdessä linnoituksessa, jos ei ole muita vieraita silloin, joten ollaan siitäkin yhteyksissä. Hyviä namuiluja!

Pepi: Minä en koskaan voita mitään. Joten on kivaa edes hetken johtaa jotakin:D.

Aili: Hyvää viikonloppua myös sinulle. Täällä näyttää aika pilviseltä, mutta äsken vielä sain aurinkoisen ja kauniin lenkin:).

Petra: Hui, en uskalla edes ajatella, että mitä jos oikeasti voittaisin. Ehkä ei tarvitsekaan?

Satu kirjoitti...

Miehesikin osaa ottaa aika hienoja kuvia. ;-)

Tuli mieleen, että mitä tarkoittaa hyvin konservatiivinen pukeutuminen siellä päin? Pitääkö olla hiukset peitetty?

Matkatar kirjoitti...

Hienoja kuvia upeasta kirkosta! Ja onnea tuosta ehdokkuuden johdosta! Kyllä me sinut ja kivan blogisi voittoon äänestämme jatkossakin! :)

Sude kirjoitti...

Minä olen myös käynyt tuolla ja päällä turkkilaisen miehen hankkimat vaatteet, joten kaikki tarvittava oli piilossa =D Olen itsekkin niin turkkilaisen näköinen, että säästyin joka paikassa turhilta tuijotuksilta =D
Onnea kisaan, toivottavasti voitat ja kirjaa sitten odotellaan .

Tiina kirjoitti...

Minä vain luotan täydellisesti voittoosi :)

Ok, palailemme asiaan!

Anonyymi kirjoitti...

Hei Mine!

Hienoa, että olet kilpailemassa "tuhannella ja yhdellä tarinallasi", ja puhuttelevilla valokuvillasi. Ihmettelisin, jos et nyt saisi ensimmäistä sijaa, ja sitä kaikkea hyvää, miitä siitä seuraisi. Olet PARAS, mutta katsotaan nyt tämäkin tarina loppuun suurella innolla.
Me pidetään sulle peukkuja, ja painetaan äänestysnappia.
<3 terkkuja!

-Arja Kotkasta-

Jael kirjoitti...

Hienoja kuvia sait otettua tuosta kirkosta ja kaunis se onkin!

Amalia kirjoitti...

Upea kuva,toi "siivousämpäripartio"

Mine kirjoitti...

Satu: Mieshän se juuri osaakin ottaa hienoja kuvia. Minä vasta harjoittelen.

Ei tarvitse olla pää peitetty, paitsi moskeijoissa. Konservatiivisella pukeutumisella tarkoitan pitkiä hihoja ja puntteja tai pitkää hametta, eikä mielellään mitään ihoa myötäilevää.

Matkatar: Se on täällä ihan parasta, kun löytyy yllätyksiä:). Katsotaan tuleeko yllätys myös kisassa.

Sude: Minä en ole yhtään turkkilaisen näköinen, mutta koen silti, että saan kulkea täällä rauhassa. Se on se kehon kieli, joka on hyvä oppia.

Tiina: Niin palaillaan.

Arja: Kiitos sinä ihana! Lämpimät terveiset koko porukalle ja sille rakkaimmalle ennen kaikkea! Auto tuli taloon eilen, joten kesällä ollaan tulossa!

Jael: Mies sai otettua. Ja minäkin kai, mutta sinne menivät kovalevyn myötä. Haluan siis käydä vielä uudestaan kuvaamassa yksityiskohtia.

Amalia: Vapaa palokuntahan se siellä. Kirkon palokalusto siis kuvassa:).



Jaana Mioch kirjoitti...

Kiitos taas Mine - täällä kun piipahtaa, niin kuin olisi käynyt pikalomalla;)

Anonyymi kirjoitti...

Onnea kilpailuun :)!
Edellinen kommentoija omatkin ajatukseni kivasti tiivisti; visiitti blogissasi = "kuin olisi käynyt pikalomalla".
Terv. Riia

Mine kirjoitti...

Live at N-twn: Sehän on hyvä sitten:).

Riia: Kiitos. Pikaloma piristää, ainakin itseäni. Toivottavasti myös teitä.

Anonyymi kirjoitti...

Sait Sylvi mummolta yhden lisä-äänen tänään. Voitat varmaan!!
Missähän se Çarşamba kaupunkiosa sijaitsee? Mitkä kaupunginosat ovat sen naapureita?

Mine kirjoitti...

Sylvi: Çarşamban kaupunginosa on Fenerin yläpuolella ja Fatihin vieressä. Tulehan käymään niin kävellään yhdessä...

Anonyymi kirjoitti...

Olisi hienoa, mutta....Sylvi-mummon on nyt pysyvä täällä roudan maassa. Ehkä, ehkä ensi keväällä....

Kuukki kirjoitti...

Ihanaa, Pammakaristos on ehdottomasti seuraavan matkan käyntikohde!

Mine kirjoitti...

Sylvi: Ehtii sitä vielä ensi keväänä...

Kuukki: Pammakaristos onkin hyvä yhdistää Patriarkaattiin, sillä se sijaitsee jäkimmäisen yläpuolella. Sitten kävellään ja minä selitän vuolaasti.