Olemme ajaneet lukemattomat kerrat Edirnen ohi. Ei ole ollut tarvetta pysähtyä, eikä kukaan ole mitenkään erityisemmin hehkuttanut Edirneä kaupunkina. On ollut kiire kotiin tai kiire Bulgariaan. Nyt, kun aikamme Turkissa lähenee loppuaan, emme enää voineetkaan ajaa ohi. Päätimme siis Suomen matkamme alkajaisiksi käydä Edirnessä syömässä. Se oli hyvä päätös, silä Edirneä olisi hyvinkin kannattanut hehkuttaa. Se on kelpo kaupunki ja varsinainen moskeijoiden mekka. Aloittakoon se siis tämänkertaisen Autolla Eurooppaan sarjani, jota joudan hyvin kirjoittamaan Istanbulin helteen pitäessä meitä visusti sisätiloissa.
Kaupungin keskusta on erittäin kompakti ja kartan avulla löysimme nopeasti kävelykadut. Lonely Planetin suosittelema ravintolakin löytyi ja kiipesimme kapeat rappuset yläkertaan. Ruoassa ei ollut ollenkaan kehumista, joten jääköön ravintola omaan arvoonsa. Energiatasapaino oli joka tapauksessa saavutettu ja seuraavaksi pujahdettiin tuliaisostoksille yhteen Edirnen basaareista.
Ei, emme ostaneet lintuja...
...vaan saippuoita. Nämä hedelmäsaippuat kun ovat tosi edirneläisiä.
Suurin syy Edirneen menoon on kuitenkin arkkitehtuurissa. Kaupunki oli jonkin aikaa ottomaani-imperiumin pääkaupunki ja siksi siellä seisoo toinen toistaan komeampia pytinkejä vieri vieressä. Täältä sulttaani lähti matkoilleen Eurooppaan ja levähti taas matkoilta palatessaan. Ilmaa halkovat mitä koristeellisemmat minareetit ja moskeijoiden kattomaalauksia voisi ihailla useammankin kerran.
Kolmen parvekkeen moskeija ja yksi sen kiemuraisista minareeteista.
Esikoinenkin ryhtyi kuvaajaksi.
Makedonian torni on seissyt Edirnessä Rooman ajoilta asti, mutta päänähtävyys lienee tämä arkkitehti Sinanin Selimiye-moskeija, jota Sinan itse pitää parhaana työnään.
Moskeijaan mennessä otetaan kengät pois.
Lähde keskellä moskeijaa.
Opiskelijat kuuntelevat oppaan tai opettajan kertomusta.
Moskeijoiden ohella Edirne on tunnettu vuosittaisesta öljypainistaan. Tämä vuosia jatkunut perinne järjestetään stadionilla kesä-heinäkuun vaihteessa. Painissa nahkashortseihin puetut painijat öljytään ja sitten kilpailu saa alkaa.
Itse stadionista ei nyt tullut kuvia, mutta ohi siitä ajettiin matkalla katsomaan näitä Edirnen siltoja. Osa silloista oli niin kapeita, että justiin ja justiin mahduttiin.
Valloittajan silta vuodelta 1452. Sillan takana näkyy myös palatsin rauniot, joista ei juuri mitään ollut jäänyt jäljelle.
Kaiken kaikkeaan Edirnestä jäi mukava vaikutelma, joten hyvä kun tuli lähdettyä. Sitten joutikin rajaruuhkassa odotella porttien aukenemista Bulgariaaan. Kesäkuukausina Euroopassa asuvat turkkilaiset saapuvat Turkkiin lomalle, joten ruuhkaa piisaa molempiin suuntiin. Yli 30 asteen helteissä saa iloita auton ilmastoinnista.
Tiesitkö tämän: Edirne on entinen Hadrianopolis (myöhemmin Adrianople), jonka hallitsija Hadrian perusti noin 100-luvulla jKr. Kaupunki oli tärkeä linkki Via Ignatia-tiellä Roomasta Konstantinopoliin. 1363 ottomaaniarmeija otti kaupungin haltuunsa ja tekivät siitä pääkaupunkinsa ennen Istanbulia.
