Joskus haaveet toteutuvat. Olemme toteutumisen aatossa.
Kun muutimme Istanbuliin, ajattelimme ilman muuta käyvämme täältä käsin Israelissa koko perheen voimin. Emme ole käyneet. Liian kallista. Liian vaivalloista. Liian mahdotonta. Toukokuussa mieheni täytti vuosia ja silloin ymmärsin, että matka Jerusalemiin on mahdollista edes meille kahdelle. Jos vain saamme apua.
Nyt meillä on täällä mummo ja pappa, sekä heidän hoitoonsa mielihyvin jäävä lapsijoukkomme. Pakkaus on käynnissä, lentoliput ostettu ja hotellit varattu. Valehtelisin jos väittäisin jotakin muuta: Tuntuu ihanalle jo pelkkä ajatus; olla kahden miehen kanssa Jerusalemissa kolme päivää.
Perjantain bonuksena ilta kahden erityisen naisen kanssa jossakin heidän valitsemassaan paikassa. Kiitos jo etukäteen Jael ja Anu. Kohta nähdään!
Jää siis hetkeksi hyvästi, blogistania. Mine on menossa toteuttamaan haaveitansa. Ja te tulette totisesti kuulemaan, kuinka sitten kävikään....
