"Istanbul on kymmenen miljoonan elämän sekamelska. Se on kymmenen miljoonan sotkuisen tarinan avoin kirja. Istanbul on heräämässä levottomasta unestaan, valmiina ruuhka-ajan kaaokseen. Tästä eteenpäin on liikaa rukouksia, joihin vastata, liikaa rienauksia, joita huomata, ja liikaa syntisiä, yhtä lailla kuin viattomiakin, joita pitää silmällä. Istanbulissa on jo aamu." Elif Shafak: Kirottu Istanbul.
Tervetuloa mukaan matkalle. Tämä blogi kulkee Turkissa ja sen lähialueilla, ajaa Suomeen ja takaisin sekä kurkistelee porttikongeihin ja uusille lenkkipoluille Istanbulissa. Unohtamatta arkea ja juhlaa.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste itsenäisyyspäivä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste itsenäisyyspäivä. Näytä kaikki tekstit

perjantai 6. joulukuuta 2013

587. tarina (Onnea Suomelleni)

Yksi reissussa rähjääntynyt on palannut kotiin. Täytyi näet ehtiä kotiin siiheksi kun Suomeni juhlii. Valkoinen liina oli silitetty jo ennen matkaa. Tänään on vain viritetty lippunauhoja, katettu sinivalkoisesti ja etsitty kaapista päivän väreihin sopiva asu. Kello kahdeksalta alkaa juhlapäivällinen. Keittiömme tarjoaa karjalanpaistia ja perunoita sekä salaattia ja ruisleipää. Pullat korvataan donitseilla, sillä kokki on aamupäivän kärvistellyt migreenissä.



Päivällisen aikana muistellaan heitä, jotka mahdollistivat meille itsenäisen maan. Antoivat yhteiskunnan, jossa kaikilla on yhtäläinen lupa yrittää. Loivat maineen, joka mahdollistaa matkustamisen lähes jokaiseen maailmankolkkaan. Siitä taas saatiin kokemus Bulgarian ja Turkin rajalla. Vilkaisu Suomen passiin ja ylimääräinen syynääminen loppui siihen. On helppoa olla suomalainen.



Onnea siis Suomelleni täältä Istanbulin taivaan alta. Ulkosuomalainen kiittää. Ja hyvää itsenäisyyspäivää etenkin kaikille kohtalotovereilleni, jotka näinä tällaisina päivinä muistavat haikeansuloisesti sitä pientä pohjoista maata, jota synnyinmaaksi kutsutaan. 

torstai 6. joulukuuta 2012

356. tarina (Suomestani, rakkaudella)

Kirjoittaessani listaa siitä mistä tietää asuneensa liian kauan Istanbulissa, tuli mieleeni vastaavia asioita myös Suomesta. Näin juhlapäivänä olisi tietenkin korrektimpaa keskittyä vain siihen, mikä meillä on hyvin, mutta silloin listasta tulisi kovin kesy. Koetan siis onneani ja luotan itseironian kykyynne. Suomestani, rakkaudella:


Tiedät olevasi Suomessa, kun...

....ravintolaan, kirkkoon ja elokuviin saavutaan tuulipuvussa, eikä se ole kenestäkään kummallista.

...kummalliseksi sen sijaan joutuu "ylipukeutumalla" niin, kun muualla maailmassa pukeudutaan ihan normaalisti.

...juhlavaksi pukeutumisen näyttää tekevän verkkarien vaihtaminen  farmarihousuihin.



...välttelet lähtemistä neljän ruuhkaan. Ja lasket ruuhkaksi yli viisi autoa liikennevaloissa.

...et viitsisi lähteä kaupungille autolla, jos et löydäkään parkkipaikkaa. Parkkiongelmahan on se, jos joutuu etsimään paikkaa seuraavalta tieltä.

....keskellä yötä yksinäinen auto seisoo liikennevaloissa. Eikä kuskille tule mieleenkään ajaa punaisia päin.



... asiat poikkeuksetta menevät ihmisten edelle. Eikä ihminen ole ainakaan hyvä syy myöhästymisellesi.

...periksi ei anneta, vaikka pumppu pettää ja avioliitto hajoaa.

....elät vuoden muumion naapurissa, etkä tiedä sitä. Ikävä kyllä, ei kukaan muukaan tiennyt.


....valtio mahdollistaa kokopäiväjuoppouden ja maksaa siitä vielä erilaisia tukiaisia.

...raha ei riitä vanhusten kotipalveluun, mutta sitä riittää niille, joita ei huvita tehdä töitä.

...toisten asioihin ei puututa. Edes silloin, kun kiireesti pitäisi.




...kauppaan astuessasi sinua tervehditään sanoilla: Moi tai Terve ja lähtiessäsi perästäsi kuuluu: Heippa. 

...kaupan kanssalla pariskunnat laskevat kumpi maksoi mitäkin. 

...ravintolaseurue erottelee laskusta oman osuutensa, ihan sentilleen.


...naisten asema on paremmalla tolalla, kun lähes koko muussa maailmassa, mutta silti kodeissa asuu hämmästyttävä monta nalkuttavaa ja tyytymätöntä naista. 

...feministien pelossa osa miehistä jättää aukaisematta naiselle oven.

...naiseus on muutenkin vähän hukassa, mutta sitä ei haluta kuulla ainakaan Anu Saagimin suusta.

...kohtelaisuuteesi ei vastata iloisesti kiittäen vaan vaivaantuneesti selitellen: -Onpas sinulla kaunis mekko, sopii sulle tosi hyvin. -Äh, tää on joku vanha, mikä lie kirppislöytö....



...syyksi äänestää presidenttiä riittää se, että hän on a) nainen tai b) homoseksuaali. 

...löydät itsesi lukemasta tai saati sitten tilaamasta 7päivää-lehteä, etkä edes puolustele itseäsi mitenkään.

...maan julkkikseksi pääsee Johanna Tukiaisena, Bigbrother-talosta tai olemalla kännäävä entinen mäkihyppääjä.



...rakastat maatasi kaikesta tästä huolimatta!

Onnittelut 95-vuotiaalle Suomelleni. Kyllä minä tohdin sanoa, että olen suomalainen ja syyllinen moneen yllämainittuun kohtaan!

Viisi yötä Suomeen lähtöön. 18 yötä jouluun!

ps. Monet kuvista taisi kuvata nyt joku muu kuin me. Kiitos siis ainakin mummolle. Tyylinäytteitä suomalaista pukeutumisesta perheemme antaa sinä kesänä, jolloin odotin meidän kolmosta Suomessa. Olimme mummon kameran varassa. Talvikuvat ovat mummon ja papan retkeltä. Ja kyllä, he ovat ihan oikein ja asianmukaisesti pukeutuneita. Tuulipuku on jäällä ja ulkona tarpeen. Tämä postaus ei siis liittynyt heidän asuihinsa mitenkään.