Minulta on selvästi unohtunut, että miten kamalaa se Suomen kaupallinen joulu on. En myöskään muista Suomessa asuessani siitä liiemmin ahdistuneeni. Aika on siis kullannut muistot? Enkä ahdistunut niinä jouluina, joita olemme Suomessa viettäneet Turkissa olo aikanamme. Silloin taisin vain keskittyä onnellisena Prisman juustohyllyjen tarjontaan tai kirjojen selkämysten hivelemiseen kirjakaupassa, joten huomio ei ehtinyt keskittyä mihinkään muuhun? Ehkä ensi vuonna olen myös kiukkuisena kirjoittamassa, kuinka Tiptapit riipii ytimiä myöten ja joulumieli lensi sen siliän tien. Vai voiko olla niin, että JOKU siitä kaupallisesta jouluttelusta pitää ja haluaa kuulla joulumusiikkia ostoksillaan joulukuussa? Tuntuu nimittäin kummalliselta, että miksi sitä laitettaisiin kauppoihin, jos KAIKKI sitä niin kamalasti vihaisi?
Turkissa kaupallinen joulu valtaa alaa vuosi vuodelta aikaisemmin ja tyylikkäämmin. Jos alkuvuosina lapset piti raahata Euroopan puolelle Egyptiläisen basaarin takakujille katsomaam kiinalaista krääsäjoulukoristetta, voi nykyään piipahtaa kauniisti koristeltuihin ostareihin joulutunnelmaa ihastelemaan. Kun kaiuttimista vielä soi joululaulut, on onnellisuusasteeni huipussaan.
Perinteet velvoittavat ja niinpä olen kehittänyt jokavuotisen Kaupallisen Joulun-perinteen. Vien siis lapset yksitellen kanssani jouluostoksille. Tehtävänä on jokaisella ostaa lahjat sisaruksille. Sen lisäksi täytyy käydä syömässä tai herkkukahveilla ja ihastella joulutunnelmaa. Tänä vuonna kakkonen alkoi oirehtia isänsä tapaan puolen tunnin kauppakierroksen jälkeen. "Niin, milloinkas täältä voisikaan lähteä kotiin?" Edellisvuosien mukava ostosmatka vaihtuikin hänellä siis kaupallisen joulun siedätyshoidoksi. Niin, että tee jo ne ostokset, juo nyt se kahvis ja lähdetään äkkiä pois täältä.
Esikoinen sen sijaan on äitinsä kopio ja hänen kanssaan saatiin lorvittua kaupassa monta tuntia. Sisarusten lahjat tuli hankittua, yllättäen kansseihin sujahti jotakin myös niin äidille kuin tyttärelle. Syötiin ruoat ja juotiin kahvit. Ja poistuttiin kaupasta ostoksista kylläksemme saaneena.
Tänään koulun jälkeen on vuorossa ostosreissu kuopuksen kanssa. Aamulla valittiin yhdessä vaatteita ja odotukset on korkealla. Huomenna taas on tarkoitus sujahtaa viimeiselle reissulle kolmosen kanssa. Jotakin hänen sukupuolestaan kertonee varmistavat kysymykset. "Voidaanko mennä sinne kauppaan, jossa on se skeittikauppa?" ja "Kuinka kauan siellä sitten on tarkoitus olla?"
