Islamilaista uhrijuhlaa vietetään muslimimaailmassa parasta aikaa. Pyhiinvaeltajat viettävät juhlaa osana pyhiinvaellusta, mutta myös muu muslimimaailma pysähtyy juhlimaan neljän päivän ajaksi. Juhla perustuu kertomukseen Aabrahamista, joka oli valmis tottelemaan Jumalan käskyä jopa niin pitkälle, että olisi uhrannut poikansa Ismaelin. Myös Raamattu tuntee tarinan, mutta kertoo Aabrahamin vieneen uhrattavaksi poikaansa Iisakkia. Muslimeille kertomuksessa olennaista on Aabrahamin antama esikuva Jumalan tahdon ehdottomasta noudattamisesta, kun taas kristityille kertomus ennakoi Jumalan ainoan pojan tulevaa uhrikuolemaa ristillä. "Katso, Jumalan karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!"
Uhrijuhlan aikana jokainen perhe, jolla suinkin on varaa, teurastaa uhrieläimen. Islamilaisten säädösten mukaan eläin on aina teurastettava katkaisemalla sen kaula, jonka jälkeen veri vuodatetaan eläimestä pois. Uhri toimitetaan jonakin uhrijuhlan päivistä. Uhrieläimenä on Turkissa joko lammas tai nauta. Lammas yhtä perhettä kohden, nauta seitsemälle taloudelle. Uhrieläimestä 1/3 on tarkoitettu perheen omaksi ruoaksi, loput lihat tulee jakaa almuina köyhille, sukulaisille sekä ystäville.
Juhla alkaa aamurukouksella joko moskeijassa tai naisten kohdalla useimmiten kotona. Ennen rukoukseen tuloa suoritetaan pesu ja pukeudutaan puhtaisiin vaatteisiin. Loppupäivä on tarkoitettu uhrin toimittamiseen, jakamiseen ja vierailuihin perheiden ja läheisten luona. Näille vierailuille viedään yleensä lahjoja, joka ainakin Istanbulissa näyttää painottuvan suklaaseen ja muihin herkkuihin.
Meidän perheemme ei luonnollisestikaan uhraa, eikä vietä juhlaa muuten kun nauttimalla juhlan mukanaan tuomista vapaapäivistä. Katukuvissa juhla kuitenkin näkyy jo kuukautta ennen varsinaista juhlaa. Silloin Istanbulia kohden virtaa rekkalasteittain uhrieläimiä eri puolilta maata. Väliaikaisia karjasuojia nousee tyhjille tonteille, joista yksi sijaitsee ihan kotimme vieressä. Tunnelmia sieltä seuraakin sitten seuraavalla kerralla.
ps. Tämä lammas olisi lähtenyt matkaan 500 liiralla. Paloittelusta olisi pitänyt maksaa vielä 200 liiraa lisää. Turkkilaisilla peruspalkoilla puhutaan siis todella suurista summista. (1€ = 2.5 TL)
Uhrijuhlan aikana jokainen perhe, jolla suinkin on varaa, teurastaa uhrieläimen. Islamilaisten säädösten mukaan eläin on aina teurastettava katkaisemalla sen kaula, jonka jälkeen veri vuodatetaan eläimestä pois. Uhri toimitetaan jonakin uhrijuhlan päivistä. Uhrieläimenä on Turkissa joko lammas tai nauta. Lammas yhtä perhettä kohden, nauta seitsemälle taloudelle. Uhrieläimestä 1/3 on tarkoitettu perheen omaksi ruoaksi, loput lihat tulee jakaa almuina köyhille, sukulaisille sekä ystäville.
Juhla alkaa aamurukouksella joko moskeijassa tai naisten kohdalla useimmiten kotona. Ennen rukoukseen tuloa suoritetaan pesu ja pukeudutaan puhtaisiin vaatteisiin. Loppupäivä on tarkoitettu uhrin toimittamiseen, jakamiseen ja vierailuihin perheiden ja läheisten luona. Näille vierailuille viedään yleensä lahjoja, joka ainakin Istanbulissa näyttää painottuvan suklaaseen ja muihin herkkuihin.
Meidän perheemme ei luonnollisestikaan uhraa, eikä vietä juhlaa muuten kun nauttimalla juhlan mukanaan tuomista vapaapäivistä. Katukuvissa juhla kuitenkin näkyy jo kuukautta ennen varsinaista juhlaa. Silloin Istanbulia kohden virtaa rekkalasteittain uhrieläimiä eri puolilta maata. Väliaikaisia karjasuojia nousee tyhjille tonteille, joista yksi sijaitsee ihan kotimme vieressä. Tunnelmia sieltä seuraakin sitten seuraavalla kerralla.
ps. Tämä lammas olisi lähtenyt matkaan 500 liiralla. Paloittelusta olisi pitänyt maksaa vielä 200 liiraa lisää. Turkkilaisilla peruspalkoilla puhutaan siis todella suurista summista. (1€ = 2.5 TL)
5 kommenttia :
Mukavia vapaapaivia İstanbuliin.
Kuinkahan suuri osa turkkilaisista vinguttaa luottokorttia uhrielaimen ostamiseen.Silla todella ovat kalliita palkkoihin suhteutettuna.
Tulee mieleen eräs paikka Pyhästä Kirjastamme:"Olen saanut kyllikseni polttouhreista, pässeistä ja syöttiläiden rasvasta, ei minua miellytä vuohien veri...lakatkaa jo tarjoamasta turhia uhrejanne...!Jes 1:11-13 Kiitos Mine kun muistutit meitä Jeesuksesta, joka on ainoa, kertakaikkinen täydellinen uhri, joka kelpaa Jumalalle! Samasta Jesajan kirjsta luku 53 vielä: "Jeesusta piinattiin, ja Hän alistui siihen, niin kuin lammas, joka teuraaksi viedään, niin kuin lammas, joka on ääneti keritsijäinsä edessä...än kärsi rangaistuksen, jotta meillä olisi rauha, hänen haavojensa hinnalla me olemme prantuneet. Hän otti kantaakseen monien ynnit, hän pyysi pahantekijöilleen armoa". Tätä saamme kiittää joka päivä ja muistaa erikoisesti pääsiäisjuhlanamme, Sylvi
Sateenkaari: Kiitos, samoin sinne. Sitä minäkin olen miettinyt, kun tuntuu, että moni kamppailee tavallisenkin elämän kanssa osamaksu ja luottokorttiviidakoissa. Toisaalta, niinhän sitä Suomessakin jouluna laitetaan hurjat summat lahjoihin ja ruokiin, monesti varmasti enemmän kuin mihin olisi varaakaan.
Sylvi: Koetin vain muistuttaa tämän tarinan toisestakin todellisuudesta, sillä tekstiä muokatessani tarkastelin asiaa Islam-sivuilta ja siellä näyttää olevan lause "Aabrahamin ainoasta pojasta Ismaelista". Molemmat vanhat uskonnot, juutalaisuus ja kristinusko puhuu myös Ismaelista, Aabrahamin ja orjattaren pojasta, joka ei päässyt Aabrahamia perimään. Näiden uskontojen mukaan uhrattavaksi vietävä poika oli kuitenkin Aabrahamin ainoa perijä, Iisak. Tässä kohden Islam lähtee oman tulkinnan tielle ja tiputtaa Iisakin kokonaan olemassaolon ulkopuolelle. Tai sitten ei, en ole tarpeeksi asiaa tutkinut. Heillä on tietenkin kaikki oikeus omaan uskontulkintaansa, joten älköön kukaan ottako kirjoitustani kommenttina tätä vastaan:). Ajattelin selviäväni sivuhuomautuksella, mutta en sitten selvinnytkään...
Uskonnollisista seikoista piittaamatta, on hienoa että turkkilaisilla on vielä niin läheinen suhde luonnollisiin asioihin, kuten eläinten teurastukseen, kun taas kaupunkilaistuneet suomalaiset usein kauhistelevat eläinten teurastusta ajattelematta mistä liharuoat tulevat pöytään päivittäin.
Tulee muuten mieleen hassu tarina turkkilaisista, kun matkustin Ankaran ja Istanbulin väliä 2009, niin mukana ollut asiakaspalvelija meni asiakkaalta toiselle kysyen "cis?" ja ruiskauttaen "fairymäistä" parfyymiä käsille :)
Jätin itse välistä, mutta muut asiakkaat vaikuttivat tyytyväisiltä. Kahvipalvelukin pelasi myös paremmissa busseissa, myös Izmirin ja Istanbulin välillä, jäänyt hyvin mieleen.
Anonyymi: Mekin olemme vieneet lapset hieman isompana katsomaan, silloin kun ovat itse halunneet. Ovat seuranneet tapahtumaan mielenkiinnolla. Minä en kyllä pysty katsomaan kurkun leikkaamista ja olen sanonut lapsillekin, että voi laittaa siinä vaiheessa silmät kiinni. Mutta ovat konkreettisesti kyllä nähneet miten suloisesta lampaasta tulee kasa lihaa. Ja syöneet senkin jälkeen lampaankyljyksensä mielihalulla. Toivoisin, että uskonto soisi eläinten tainnuttamisen ennen tappamista, mutta muutenhan tässä on perimmiltään todella kyse ravintoketjusta:). Siis jos ei oteta sitä uskonnollista puolta mukaan.
Busseissa, turkkilaisissa kodeissa jne. tarjoavat pullosta Kolonyaa. Sitä varmaan sinullekin bussissa tarjosivat. On sellainen desinfioiva aine, joka jättää käsiin hyvän sitruunan tuoksun. Kannattaa siis käyttää seuraavalla kerralla, kun matkustat taas bussissa:). Siz? Teille?
Lähetä kommentti