Viimeisenä aamuna avasin verhot ja näin edessäni tämän näyn. Säätiedotus oli luvannut sadetta, mutta saimme lempeän auringonpaisteen. Aamupalan jälkeen ajoimme taas laivaan ja siirryimme Çanakkalen kautta Troijaan.
Homeros kirjoitti Troijan sodasta Ilias-runokokoelmassaan. Pitkään kaupungin uskottiin olevan vain Atlantiksen kaltainen myytti, kunnes Heinrich Schliemannin 1870-luvulla tekemät kaivaukset vahvistivat Troijan todella olleen olemassa. Kaupunki oli historian aikana kokenut monta tuhoa ja jälleensyntymää, mutta nyt siitä on jäljellä Turkin mittapuiden mukaan kovin vaatimattomat rauniot.
Kävimme Troijassa vuosia sitten, kun esikoinen oli neljä ja kakkonen 2-vuotias. Oli kuuma päivä ja olimme matkalla Ayvalikiin rantalomalle. Tuli varmaankin katsottua paikka silloin aika ylimalkaisesti. Muistikuvani näet oli, että siellä ei ollut oikeastaan yhtään mitään katsottavaa. Edelleenkään Troija ei kilpaile Turkin hienompien rauniokaupunkien sarjassa, mutta kyllä siellä ihan nähtävää riitti.
Troija rakennettiin siis useaan otteeseen. Välillä se oli vilkas keskus, sitten taas hiljainen pieni paikka. Alla olevassa kuvassa näkyy eri kerrostumat. Uusi kaupunki rakennettiin aina entisen raunioille.
Sellainen oli tämä matka. Tämä aamu on siivottu parveketta. Siinä hommassa tuli niin lämmin, että tulin hetkeksi tähän huilaamaan. Suihkun jälkeen meinasin hurauttaa vielä puutarhalle parvekekukkaostoksille. Istanbulissa on mieletön keli. Aurinkoa ja lämmintä noin 20 astetta. Ensimmäiset parvekekahvit on juotu ja huomenna aloitetaan grillikausi.
On lankalauantai. Kristus lepää haudassaan.
7 kommenttia :
Troija onkin jäänyt hyvin mieleen historiantunneilta;ehkä eniten kauniin Helenan vuoksi.
Ihanan vihreää tuolla vielä;meillä on kaikki luonnonvihreä kuivunut pois kun sateet loppuivat ennen aikojaan.Mukavaa gillipäivää ja pääsiäistä!
Ihanat paasiaiskelit taallakin, aivan mahtavaa, tekisi mieli vaan istua naama kohti aurinkoa ulkona. Teilla on ollut taas kiva reissu, oli kiva taas lueskella matkakertomustasi.
Kuuluuko Troja siis nykyään Turkkiin? Minulla on ollut sellainen käsitys, että se oli kreikkalainen 'kaupunki'.
Kaunista tää'lläkin rajan pinnassa..:)))
Oikein hyvää pääsiäistä sinulle ja perheellesi, Minme.<33333
Jael: Täällä tosiaan vihertää, muutama viikko ja kaikki on kauneimmillaan. Tänään oli pakko pestä parveke ja ostaa ekat kesäkukat. Ihanaa oli tunkea sormia multaan.
Petra: Olenkin ollut ulkona lähes koko päivän, taisi tulla ihan auringon yliannostus jossakin välissä, kun nyt hieman päätä jomottelee. Tulin siis tankkaamaan vettä.
Aili: Kyllä kuuluu, se on Egeanmeren rannikolla, noin 30 km Canakkalesta alaspäin.
Kaunis on Luojan luonto. Ei voi kun ihailla.
On muuten mielenkiintoista, miten eri valossa nähtävyydet yms. paikat voivat näyttäytyä eri vierailukertoina. Kaikki vaikuttaa: aikataulu, sää, seura, oma mielentila... Joskus on hyvä antaa tylsäksi tai mielenkiinnottomaksi havaitulle paikalle toinen mahdollisuus. :-)
Olisipas mukava kävellä auringon paisteessa tuolla raunioiden seassa ! Toisaalta myös parveke- tai pihakauden avaus kuulostaa myös hyvältä, mutta EI, niin EI ! Täällä on piha täydessä lumessa ja pää täynnä toimintatutkimusta...
Opinnot on niin toivotonta puuhaa, kun ei luonnistu, niin ei luonnistu ! Voisikohan joku vaihtaa aivoja kanssani ? t:Tiina
Hippu: Niin se on. Sama kuin ihmisissä. Joskus ennakko-oletukset pettää. Onhan niitä huonoja päiviä ihmisillä, mutta niin minusta kaupungeilla ja paikoillakin.
Tiina: Tämä on nyt kyllä poikkeuksellisen lämmin. Yökin oli suorastaan tuskaisen kuuma. Paksu peitto oli ihan liikaa!
Kyllä sinä osaat! Joskus tarvitaan vain KLIK, kun asiat menevät aivoissa paikoilleen. Ja sitten kaikki on taas selvää.
Lähetä kommentti