Hypätään seuraavaksi Iznikistä Efesoon Egean-meren rannikolle. Täällä on yksi Turkin parhaiten säilyneitä antiikinkaupunkeja. Efesossa kävi kauppa ja rehotti epäjumalanpalvelus. Suuri oli ainakin efesolaisten Artemis. Artemis-jumalattarelle rakennettiin kaupunkiin hulppea temppeli, jonne oli naimisissa olevilta naisilta pääsy kielletty. Temppeli oli yksin maailman seitsemästä ihmeestä. Nykyään tämäkin ihme on täysin tuhoutunut, sillä Gootit tuhosivat temppelin vuonna 262. Kauppakin kaupungista hiipui meren paetessa kauemmas ja sataman liettyessä umpeen.
Kristinuskon vahvistuessa Efesosta kehittyi tärkeä pyhiinvaelluskohde. Legendan mukaan sekä apostoli Johannes, että Jeesuksen äiti Maria asuivat Efesoksessa viimeiset vuotensa. Efesoksessa on pidetty myös vuoden 431 kirkolliskokous, jossa käsiteltiin Jeesuksen olemukseen liittyviä kysymyksiä.
Teatteri oli valtavan suuri. Oli helppoa kuvitella väkijoukko huutamaan "Suuri on Efesoksen Artemis"- huutoja kiihtyneessä mielentilassa kivirappusille. Liekö Paavali seisonut teatterin edessä koettaen saada puheenvuoroa? Efesoksen teatterissa järjestetään nykyään konsertteja, joita olisi joskus todella ilo päästä kuulemaan. Tällä kertaa teatterissa "esiintyi" vain kasa turisteja, jotka vuorotellen kävivät testaamassa teatterin akustiikkaa.
Efesoksessa on säilynyt hyvin monenlaista kohdetta, kuten yksityistaloja, miesten vessaa, kirkon rauniota jne. Vaikuttavin niistä on Celsuksen kirjasto, jonka hänen poikansa rakennutti isänsä muistolle. Se sisälsi aikanaan 12 000 kirjakääröä, sekä Celsuksen haudan kirjaston läntisessä osassa.
Kesällä Efesoksessa vierailu on todella kuumaa puuhaa. Muista varustautua hatulla ja juomisella. Sekä pitkällä pinnalla. Ruuhkaa on aina. Viisas saapuisi tähänkin kohteeseen varsinaisen sesonkiajan ulkopuolella, aikaisin keväällä tai loppusyksystä. Harmi vain, että suurimmalla osalla meistä työ sotkee vapaa-ajan suunnitelmia.
12 kommenttia :
Artemiksen temppelillä ja Efesoksessa kävin päivämatkalla Samokselta joskus 80-luvulla. Se oli jo silloin tosi vaikuttava marmorista tehtyine katuineen.
Se on ainoa Turkin matkani. Oli todella kuuma päivä. Jäi ahdistava tunne ynpärillä pyörivistä kaupustelijoista. Sen takia seuraavat matkat Turkkiin ovat jääneet haaveeksi...
Moi Mine!
Turkissa on monia Raamatun kohteita, kuten tämäkin Efesoksen rauniokaupunki temppeleineen.
Olisi kiinnostavaa nähdä niitä...
Oikein hyvää sunnuntaipäivää sinulle ja perheellesi, Mine.<3
Viimeiseksi jaanyt Turkin matkamme oli Kusadasiin, ja sieltahan olikin lyhyt matka Efesokseen. Oli lokakuun alku, ilma mita parhain, mutta ne turistimaarat! Kusadasin satamassa seisoi 3 tai 4 loistoristeilijaa, joista jokaisesta kai seka 3000 matkustajaa etta miehiston jasenet olivat paattaneet vierailla Efesoksessa samaan aikaan. Vaikuttava paikka silti!
HIenosti säilyneitä aarteita tuolla.Upeita raunioita ja olisi mielenkiintoista nähdä nuo ihan oikeastikin!
Kuviesi innoittamana aloin miettimään, missä mahtaisi olla meidän vuosia, vuosia sitten tehdyn Turkin matkan kuvat. Kävin mieheni kanssa Side-nimisessä paikassa, jonne tehtiin silloin ensimmäistä kertaa matkoja Suomesta. Vuotta en edes muista, vaikka valokuvat lopulta löytyivätkin. Kävimme jossakin samannäköisessä paikassa moottoripyörällä. Oli todella kuuma ja meillä oli farkut yllä !! Hienoja kuvia meilläkin, mutta niistä tuli omituinen olo; liittyy kai ajan kulumiseen ja nuoruuden haikailuun... t:Tiina
Mimon mami: Minä koulutan täällä Turkin kaupustelijoita vuodesta toiseen. Väitän heille, että saisivat paljon paremmin myytyä, kun antaisivat ihmisten miettiä rauhassa. Itse en ainakaan osta keneltäkään pakkomyyjältä ja niskaan hengittäjältä. Jostakin syystä oppini ei useimmiten mene perille:). Basaarilla minulla on vakikauppiaat joiden kanssa teen kauppoja, juuri sen tähden, että antavat minun ostaa rauhassa...
Aili: Tämä ja Pergamon on näistä kohteista omia lemppareitani. Sekä Assos, se pieni helmi. Tai.. Niin, onhan niitä monia kivoja kohteita. Kaikissa on joku oma viehätyksensä.
Anu: Niin, sitä ei tietysti voi välttää tuolla rannikolla. Siksi tykkäsin enemmän reissata Turkin idässä, Keski-Anatloliassa, Mustanmeren seutuvilla, sekä Antakyan seutuvilla. Siellä ei ole sitä hurjaa ryysistä, vaan saa olla rauhassa. Etelän kohteet meinataan kiertää tänä kesänä uusiksi, tai ainakin sellainen on alustava suunnitelma:).
Yaelian: Ei kun tuumasta toimeen, mikäs sinua pidättelee?
Tiina: Oi niitä aikoja:). Minä luin juuri jostakin, että naiset ovat yleensä 40-vuotiaina tyytyväisimpiä elämäänsä ja itseensä. Monessa mielessä. Minustakin tuntuu siltä. En haikaile nuoruutta, enkä aikaa kun lapset oli pieniä. Minusta on mukavaa elää tätä vaihetta elämässä. Lähestyvät nelikymppiset ei harmita yhtään. Muutamat rypyt jättäisin mielelläni silmäkulmista ja otsasta ja pari kiloa vatsan seudulta, mutta muuten minä olen ihan passeli tämän ikäiseksi naiseksi. Isompien lasten kanssa elo on jo melko seesteistä ja helppoa. Etenkin matkustaessa!
ps. Katsoin myös kuvasarjan botoxia käyttäneistä naisista ja ajattelin, että ehkä pidän sittenkin ryppyni, kertokoon ne eletystä elämästä...
Jep, jep ! En minäkään haluaisi enää NUORI olla, vaikka olenkin jo lähempänä 50:tä kuin 40:tä. Ulkonäköönikin olen SUHT tyytyväinen, vaikka reisistä ja mahasta voisin kyllä luovuttaa kilon tai pari rasvaa...
Tuo nuoruuden haikeus liittyy ehkä enemmän siihen, että ikä on tehnyt minusta ajoittain kyynisen, mitä en haluaisi olla ja välillä olen myös eri tavalla väsynyt; myös mieleltäni. Nyt kun tätä pohdin tulee mieleen myös se, että työni jättää minuun jälkiä, joita en voi pestä pois. Suru ja vaikeudet sattuvat välillä niin, että sattuu sydämeen. Ja masennuskin voi tarttua ! On siihen oikea termikin; sijaistraumatisoituminen + kuormittuminen. Näihin mietteisiin tänään - Hyvää alkavaa viikkoa ! t:Tiina
I want to just say. Anne for ur; so much to love, so much to life...
Tiina: Niin, mieltään on hyvä helliä. Etsiä uutta. Irtautua arjesta. Vaalia seikkailijaa sisällään. Iän myötä toisaalta loppuu turha hötkyily. Ei tarvitse tehdä jotakin vain tekemisen vuoksi vaan voi pysähtyä kuuntelemaan; "Mistä minä oikeasti pidän." Keskittyä olennaiseen ja olemiseen.
Mert: And so little time...
Ja ilmeisesti akustiikka toimi? Näyttää tosi jyrkältä tuo amfiteatteri, meinasi huipata, vaikka olen täällä ruudun takana.
Minua kiehtovat tuollaiset paikat. Olisi ihana kaikessa rauhassa käyskennellä tuolla.
Tosi mielenkiintoinen ja seikkaperäinen kuvaus paikasta! Tämähän päätyi nyt vihdoin maailmanperintölistallekin, joten linkkasin tähän postaukseen kirjoituksessani uusista maailmanperintökohteista. :)
Jenni: Täytyypä tulla lukemaan sinun kirjoituksesi. Kiva, että joku vielä käy tässäkin blogissa, vaikka ei enää päivitykään:).
Lähetä kommentti