"Istanbul on kymmenen miljoonan elämän sekamelska. Se on kymmenen miljoonan sotkuisen tarinan avoin kirja. Istanbul on heräämässä levottomasta unestaan, valmiina ruuhka-ajan kaaokseen. Tästä eteenpäin on liikaa rukouksia, joihin vastata, liikaa rienauksia, joita huomata, ja liikaa syntisiä, yhtä lailla kuin viattomiakin, joita pitää silmällä. Istanbulissa on jo aamu." Elif Shafak: Kirottu Istanbul.
Tervetuloa mukaan matkalle. Tämä blogi kulkee Turkissa ja sen lähialueilla, ajaa Suomeen ja takaisin sekä kurkistelee porttikongeihin ja uusille lenkkipoluille Istanbulissa. Unohtamatta arkea ja juhlaa.

torstai 7. heinäkuuta 2011

28. tarina (Veliko Tarnovo -muistoja matkapäiväkirjan sivuilta)

Veliko Tarnovon pimeän lämpimässä illassa kirjoitin:

"Miten ankea olikaan mielikuvani Bulgariasta. Nyt olen aivan ihastuksissani päivästä toiseen. Kaikkialla on niin kaunista. Kommunistiaika on onnistunut loppujen lopuksi pilaamaan ulkoisesti varsin vähän tätä maata. Täkäläinen tapa on rakentaa tiilitalo, päällysteellä tai ilman. On sievästi rapistunutta, rähjäistä ja uutuuttaan hohtavaa vieri vieressä."




"Olemme kävelleet päivän ahmien silmillä kaunista Veliko Tarnovoa, joka on rakennettu rinteille myötäilemään alla kulkevaa jokea. Aamupala syötiin pienessä sievässä ravintolassa. Olisinpa saanut talteen lasten ilmeet, kun aamupalalistalla oli lettuja erilaisin päällyksin. Ruoka on jatkuva ilonaihe. Niin hyvää ja niin edullista. Hyvä ruoka tekee mielen iloiseksi ja nostaa lomailun tasoa kummasti."






"Bulgarian pienuus tuli jotenkin yllätyksenä. Asukkaitakin on vain noin 7 miljoonaa, joista osa turkkilaisia. Ovat slaavilaisen näköisiä nämä bulgarialaiset. Nuoret naiset hoikkia, kauniisti laittautuneita. Loput naiset ovat rotevia, tukevia ja käytännöllisiä. Mitään välimuotoja ei ole näkyvillä - taitavat muuttua yhdessä yössä."



Ei kommentteja :