Laulut on taas laulettu. Täällä suomalaiset joululaulut ei yllättäen täytä kirkkoa, mutta tunnelman saa aikaan pienemmälläkin porukalla. Meni Varpuset jouluaamuna, Maa on niin kaunis, Sylviat jne. Ihanin on aina suomiluokkalaisten esitys. Ja tällä kertaa alle kouluikäisten vahvistuksella laulettu Joulupuu on rakennettu. Säestyksestä vastasi kaksi kitaraa, luuttu, mey ja piano.
Laulujen jälkeen syötiin ne uunissa sähkökatkon ajan odotelleet minimuffinssit, kuivahtaneet tähtipullat, joulutortut ja piparit. Glögit loppui melkein kesken, koska se nyt vaan on niin hyvää. Muuten taisi kaikkea olla ihan sopivasti. Nähtiin vanhoja kivoja tuttuja ja uusiakin oli uskaltautunut paikalle. Oli tosi hauska tutustua S&H, toivottavasti tavataan sitten meillä tammikuussa!
Tänään on ollut aika vähän mitään pakollista. Nyt esimerkiksi voisi tehdä sellaisia monivalintatehtäviä, kuten; Siivoaisikohan vihdoin nuo leivonnaisten jäljiltä pöydälle levitellyt maustelaatikot ja niiden säilytykseen tarkoitetun kaapin?
Vai joiskohan kupin kahvia ja jatkaisi sen juomisen ajan tätä itse itselleni lauantaina ostamaa lahjakirjaa? Se kun on Elifille tyypilliseen tapaan aika koukuttava. Siinä asustellaan istanbulissa vuonna 1574 arkkitehti Sinanin talossa ja todistettiin juuri hetki sitten sulttaani…. Ai, mutta saakos näitä kertoa, jos vaikka sattuisi suomennosta pukkaamaan sikäläisiin kirjakauppoihin?
Lumet ovat kadonneet ja vettä tulee taivaan täydeltä. Taidan siis valita sen kahvin ja kirjan. Ehtiihän ne maustekaapit kuuraamaan senkin jälkeen...
14 kommenttia :
Lue vaan, eihän ne liat sieltä kaapista minnekään katoa, ehtii putsata myöhemminkin.
Ihana postaus, Mine!
Siellä kaukana te valmistaudutte suuren juhlan, joulun, viettoon. Tunnelmointi ennen joulua ei ole pahasta, vaan ikäänkuin kuuluu asiaan...
Kauniit kuvat, turkkilaiset ovat myös mukana näissä seurakuntakuvissa...
Onnellista viikon jatkoa sinulle, Mine.♥
Ihanalta kuulostaa tuo teidän joululaulutapahtumanne.Meillä se on huomenna ja nyt on juuri paistumassa kakku sitä varten.Tulin uteliaaksi tuosta Safakin kirjasta,googletin ja löysin vain turkiksi,jota en ymmärrä,eli onko tuo uusi kirja? Safakin kirjat ovat todellakin koukuttavia!
Allu: Ihan totta. Tai vaikka jättää johonkin hamaan tulevaisuuteen….
Aili: Tiistaina lauletaan turkkilaisia joululauluja, joten osa seurakunnasta tuli mukaan vähän niin kuin vertailun vuoksi:).
Jael: Luulen, että kirja on ihan uusi, sillä niin näyttävästi se oli esillä kirjakaupan oven pielessä. Käännöstä joutunee siis vielä odottamaan, jos sellainen on edes tulossa? Vaikka omalla kielellä lukeminen on kaikkein ihaninta, koitan välillä lukea myös turkiksi. Karttuu sanavarasto sillä viisiin...
Kivaa joulun tunnelmaan viritystä tuo joululaulujen laulaminen yhdessä.
hyvän valinnan teit: kahvi ja kirja, ihana yhdistelmä!
Meillä vettä satelee, se siitä valkoisesta.
Eilen laulettiin kauneimpia joululauluja monessa paikassa, täälläkin. Minä tosin olin niin väsynyt, etten poikkeuksellisesti jaksanut lähteä. Oliko kirkossa myös turkkilaisia tutustumassa suomalaiseen jouluperinteeseen?
Minä olen istunut jo kaksi joulukonserttia ja nauttinut joulutunnelmasta!
Eiköhän tuolla jo jaksa tehdä joulusiivot loppuun, vai ottaisinko minäkin kirjan. Ootko kuullut Marttojen (?) neuvon joulusiivouksista, että eihän kukaan mene jouluna sinne kaappiin. Joten miksi niitä pitää niin tarkasti siivoilla!
Ai niin, niistä meidän yhteisistä suomi-turkki-tuttavista.
Mies soitteli tänään J:lle Jyväskylään ja kertoi meidän bloggailusta. Ja minä näin viime viikolla J:n vanhemmat kylillä.
G kirjoittaa kolumnia paikalliseen lehteen "Opeta minulle suomea".
H&S viihtyivät kyllä kiitosta vaan kaikille, jotka järjestivät tilaisuuden. Ja tullaan kyllä mielellään tammikuussa :) Yksi turkkilainen oli ainakin tutustumassa suomalaiseen jouluperinteeseen. Tykkäsi kyllä, vaikkei suomalaiset joululaulut vielä oikein sujuneetkaan.
Mimon mami: Kahvi ja kirja kelpaisi aina:). Mutta nyt on lähdettävä asioille…
Saga: Muutama turkkilainen oli soittamassa ja sitten on aina näitä Istanbulin suomalaisten paikallisia puolisoita tai muita tuttuja. Tällä kertaa oli myös seurakunnan paikallisia, koska tänään on ensimmäiset turkinkieliset joululaulut kirkolla ja halusivat nähdä, että mitä siellä käytännössä tapahtuu. Lepää sinä nyt varastoon ja ensi vuonna sitten pienen kanssa lauluihin:D. ah, onnea.
Eeviregina: Martat ne tietää. Parempi on lapsillekin kirjan lukemisesta rento äiti kuin kaappien siivouksesta väsynyt ja kiukkuinen äiti?
G saisi päivittää omaa blogiaan, niin mekin pysyisimme heidän kuulumisistaan kärryillä:).
S: Oli kyllä hauskaa, kun tulitte. Laitapa sähköpostia, niin saan s-postiosoitteesi ja laitan sitten kutsua tulemaan. E&N tulevat istanbuliin 5.1, joten joskus sitten sen jälkeen. Mutta nyt täytyy lähteä asioille….
Meniköhän roskapostiin? Eilen laittelin jo aamusesta viestiä.. täytyypä koittaa toisesta osoitteesta!
S
S: Ei ole ainakaan tullut postia, eikä näy roskiksessakaan. Kummallista? Osoite on siis tuhatjayksitarinaa@gmail.com
Nyt vasta tajusin, että meidän osalta on koulun joulukonsertit kirkossa ohi. Alakoulussa nähtiin aivan hurjasti vaivaa näitä tilaisuuksia varten. Ja nyt pojat ovat yläkoulussa, joten konserttia ei enää ole. Pitää kunnella youtubesta joululauluja!
Kuinka monta jäsentä Istanbulin luterilaisessa seurakunnssa on?
Vihreatniityt: Nythän pääset Suomeen hoilaamaan, vai joko on kaikki kauneimmat joululaulut-tilaisuudet menneet?
En tiedä jäsenmäärää, mutta kirkossa käy ehkä keskimäärin noin 30-40 henkeä, riippuen vuodenajasta ja kaikesta muusta elämään vaikuttavasta asiasta:). Seurakunta on siis turkkilainen, mutta me kirkossa käyvät suomalaiset järjestämme tämän laulu-illan kerran vuodessa. Ihan jo itsemme takia. Täytyyhän se nyt päästä hoilaamaan, että "ja niin joulu joutui, jos taas Pohjolaan…."
Lähetä kommentti